Sukupuolirollit

Miksi pojat ja tyttäret tieraavat erilaisila värkyilä? Miksi tyttäret pärjäävät paremin koulussa? Miksi enniin osa tervheysalan työteliijöistä oon vaimoi?

Accessibility icon Sukupuolirollit

Mitä sukupuolirollit oon?

Hunteeraatko sie miksi pojat ja tyttäret saavat erilaissii värkkyi? Miksi koulunkäynti oon helpomppaa tyttärille ko pojile? Tahi hunteeraatko sitä miksi enniin osa työteliijöistä siukhuusissa oon vaimoi?

Monet tutkiijatki hunteeraavat näitä kysymyksii.

Gutt med rosa t-skjorte

Biolooginen ja sosiaalinen sukupuoli

Ko met puhuma sukupuolesta, met saatama eroittaat “bioloogisen” ja “sosiaalisen” sukupuolen toinen toisesta.

Bioloogisella sukupuolela meinathaan kropin sukupuolta. Sosiaalisella sukupuolela meinathaan niitä ođotuksii mitä samfynni pannee meile. Engelskaksi sukupuolen eroitethaan käsittheilä “sex” (biolooginen) ja “gender” (identiteetti).

Näkemys sukupuolirolliista saattaa vaihetella kulttuurista toisheen, ja näkemykset oon muuttunheet paljon viimisten 40 vuođen aikana.

En ung jente blir opplært av en faglært
En ung jente blir opplært av en faglært

Syntyny vai kasunu semmoiseksi?

Sen väitethään ette jokku sukupuolirollit oon bioloogiset, ko taas toiset oon luotu normiin ja ođotusten kautta siinä yhtheiskunnassa jossa met elämä.

Bioloogisesta perspektiivistä näyttää siltä ette miehet oon fyysisesti väkkeevämmät ja aggressiivisemmat ko vaimot. Siksi se oon ushein luonolista ette mies jolla oon pitkät käđet kanttaa painaaviimat loovat.

Tutkimukset näyttäävät ette vanhemat miehet ottaavat mielelä nuoremppii vaimoi ko valitteevat partnerin.

Evolusuuniteoriin jälkhiin, se oon tärkkeetä miehile levittäät ittensä geenit ja saađa lapsii niin ette heiđän geenit elläävät etheenkäsin. Se oon mahđolinen ette miehet saavat lapsii vielä vanhaanaki, ja siksi het saattaavat tuntteet vettoo nuorempii vaimoi kohthaan ko het oon vielä hetelmällisessä ijässä. Näin saattaavat miehet lisätä mahđolisuuksii saađa tervheitä ja vahvoi lapsii jokka vievät heiđän geenit etheenkäsin.

Joissaki tutkimuksissa oon kattottu sitä kuinka poikkii ja tyttärii kassuutethaan ja opetethaan käyttämhään ittensä eri laihiin.

Tutkimuksissa oon saatu selvile ette samfynnissä oon erilaiset ođotukset siitä mihin assiissiin pojat ja tyttäret oon interesseeranheet, mistä färiistä het tykkäävät, mitä ammattiita het valitteevat ja kuinka het käyttäävät ittensä. Tämä tarkoittaa sitä ette met opetamma lapsile ette vissit assiit oon tyypiliset pojile ja toiset taas tyypiliset tyttärille.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Et par som pakker ned i esker
Et par som pakker ned i esker

Sukupuolirollit lastentarhaassa

Näitten väittämiitten pohjana oon idee siitä ette samfynni ja kulttuuri meiđän ympärillä vaikuttaavat siihen kuinka met ajattelema ja käytämä ittemä. Esimerkiksi poikkii kehoitethaan ushein tykkäämhään sportista, teknologiista ja kovista aktiviteetiista, ko taas tyttäriitä kehoitethaan tykkäämhään roosasta, värkyistä ja huolenpiđosta. Tämä tapattuu sosialiseeringin kautta eli niin kuinka met opima mikä oon hööli ja ođotettu tapa käyttäät ittensä samfynnissä.

Stavangerin Universiteetin tutkimuksen jälkhiin tutkiijat oon observeeranheet ette lastentarhaan työteliijät ushein ođottaavat ette pojat oon fyysisemmät ja aktiivisemat ko het tieraavat ja ette tyttäret oon hiljaiset, sepät ja rauhaliset.

Met kans puhuma pojile ja tyttärille eri laihiin. Ko tytär oon pannu uuđet vaattheet pääle, met saatama sannoot: “oletpa sie kaunis ja söötti”. Pojale sanoma mieluumin “voi, oletpa sie rohkee poika”.

Juuri tämmöiset ođotukset jokka meilä oon lapsile, oon myötä haamustamassa lasten identiteettii.

Se oon tärkkeetä panna merkile ette kaikki pojat ja tyttäret ei vastaa näihin ođotukshiin, eikä se ole ollenkhaan väärin. Met kaikin olema erilaiset ja se oon tärkkeetä kunnioittaat ja hyväksyyt toinen toisen interessiitä, färrii, ammattiita ja olemisen tappaa riippumatta siitä mitä samfynni sannoo. Met saatama valita sen mistä met tykkäämä ja kukka met halluuma olla sukupuolesta henkkaamatta.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Et barn som har te selskap med lekene hennes
Et barn som har te selskap med lekene hennes

Miksi pojat ja tyttäret tekkeevät niin erilaissii valinttoi?

Tiesitkö ette seittemen kymmenestä tyttärestä valittee opintospesialiseeringin jatkokoulussa, tahi ette kuusi kymmenestä studentista universiteetiissa ja korkkeekouluissa oon tyttäret?

Miksi nuoret valitteevat nämät sukupuolheen jajetut ammatit? Oonko pohjana heiđän lapsuuđen kokemukset? Perheen, koulun ja ystäviitten ođotukset? Vai oonko se siksi ette tyttäret kypsyyvät varhemin ko pojat niin ette het hallitteevat teoreettisemppii opinttoi?

Samfynnin sukupuolirolliile ja sukupuolieroile saattaa olla usheita selityksii, mutta vieläki tingathaan siitä tulleevatko rollit bioloogisista vai sosiaalisista syistä.

Mitä sie meinaat?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Brannmenn på jobb
Brannmenn på jobb

Kalttiit:

  • Teigen, Karl Halvor; Svartdal, Frodekjønnsrolle Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 24. august 2020 fra https://snl.no/kjonnsrolle

Kuvat ja video:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. BBC Stories Youtube
    6. Getty Images
Close Icon

Loading...