Meiđän kaunis mailma – Aafrikka
Meiđän mailmassa oon lukemattomiita paikkoi jokka oon uniikkiita, mystissii ja kaunhiita. Luonto oon miljuuniitten vuossiin aikana haamustannu maisemaa meiđän ympärillä. Met ihmiset olema asettunheet tänne ja kaunistelheet maisemaa loistaavalla arkitektuurilla ja kaunhiila taiđettöilä.
Tässä artikkelissa näjemä joitaki esimerkkiitä Aafrikasta. Nyt sie pääset opastumhaan 10 erikoisheen paikkhaan Aafrikassa.
Ørken i Marokko
1. Sahara | Aafrikka
Sahara oon isompi ko USA. Se täkkää yli 9,2 miljuunaa kvadraattikilomeetterii kymmenessä maassa ja ulottuu yli melkhein kolmasosan Aafrikan kontinentista.
Se saattaaki olla yllätys ette Sahara oon vasta mailman kolmaneksi suuriin auttiimaa Antarktiksen ja Arktiksen jälkhiin. Mutta se oon kuiten mailman suuriin kuuma auttiimaa.
Hamada
Auttiimaa ei ole itte assiissa tyhä hiettaa. Sielä oon kans valttaaviita alloi joita peittää kivet, kalliot ja vaarat. Näitä alloi kuttuthaan hamadaksi.
Kallioitten välissä oon alloi joissa oon hietadyynii. Niistä mahtaaviimat löyttyy Marokosta.
Erg Chebbin hietadyynit Marokossa oon oikkeestansa osa alasaharista laatasmaata eikä se ole ehta auttiimaa, mutta se anttaa joukon hyvän vaikutelman aiđosta Saharasta.
Hietadyynit nousseevat dramaattisesti Merzougan kylästä horisontthiin asti joka suunissa. Hietadyynit oon nuoin 40 kilomeetterii pitkät ja ulottuuvat 8 kilomeetterii öystästä vesthaan. Dyynit oon niin ko färimeri missä färit muuttuuvat ruostheesta ruusukulthaan sen jälkhiin, mihin aikhaan janturista niitä kattoskellee.
1 / 3
Sahara-ørkenen
2. Kilimanjaro | Tanzania
Ei se ole mikhään kumma ette se oon populäärii kiikkuut Kilimanjarolle. Uhuru oon vaararaiđon korkkein laki ja se oon 4900 meetterii korkkee ko mitathaan vaaran juurelta ja 5896 meetterii ko mitathaan meren pinnasta. Täälä se tođesti tunttuu siltä ette sie seisot mailman huipula.
Kilimanjaro kohhoo lumirajan yläpuolele ja sen kolme vulkaanista yđintä oon lumen peitossa. Alalta löyttyy kans sađetmettää, vaara-auttiimaata, kangasta ja viljelttyy maata.
Korkkeelta vaaran päältä näyttäävät välimatkat aivan muulaisilta. Vaikka jokin näyttää olleevan likelä, se saattaaki olla parin tiiman kävelymatkan päässä. Se anttaa vaikutelman siitä kuinka suuri vaara oon sen luoliin ja selkkiin kans.
1 / 2
Kilimanjaro og elefanter
3. Spitzkoppe | Namibia
Namibia oon maa missä oon loputtomii horisonttiita, villii auttiimaita ja aafrikkalaista erämaata. Geoloogisessa merkityksessä tämä oon ikivanhaa maa.
Keskelä hirmuisen laajaa laatasmaata, Namib-auttiimaan vestapuolela noussee ylös joukko paljhaita granittihuippui. Granittihuiput haamustaavat luonolisen monumentin mikä oon niin primitiivi, ette sitä oon piđetty filmikuvvauksissa paikkana missä ihminen hoksas ensisti työkamppheet.
Tämä oon Spitzkoppe. Se meinaa “suiperoo kyppelii” ja se oon oaasi missä oon punasenfärissii pyöreitä huippui. Net kohhoovat 1784 meetterin korkkeutheen.
Vaarale oon annettu kuttumanimen Aafrikan Matterhorn ja se oon kiikkuujiitten mekka.
San-kansa oon alkupöräiskansa, ja het oon olheet jääkärit ja kokkoojat alala vuođesta 2000 e.Kr saakka.
Het jätethiin jälkheen kiviesinheitä ja kalliopriimustuksii jokka luultavasti kuvvaavat rituaaliita vesisatheen saamiseksi. Vesisatheet muuttaavat niityt Spitzkoppen ympärillä reheväksi laiđunmaaksi.
1 / 3
4. Victorian kurkkiit | Zambia ja Zimbabwe
Victorian kurkkiit oon kommee, 108 meetteerii korkkee kurkkii Zambezi-jovessa Etelä-Aafrikassa. Kauvoin ennen ko kurkkiile saavuthaan, näkkyy korkkeita vesisätheitä mikkä nousseevat aurinkoisessa ilmassa 500 meetterin korkkeutheen.
Pauhaava vesi virttaa valttaavan vaarahyllyn reunan yli, ja sen saattaa kuula kaukkaa. Ei ole ihmet ette tämän uniikin nävyn alkupöräinen nimi oli Mosi-oa-Tunya mikä puktaavillisesti meinaa “pauhaavaa savvuu”.
Victorian kurkkiitten nimen oon antanu skottilainen misuuninääri ja tutkimusreissaaja David Livingstone vuona 1855. Nimen annethiin mainoksi Iso-Britannian tronninki Victoriale.
1 / 2
5. Pyramidit | Egypti
Mailmassa oon seittemän paikkaa missä monumenttiita kuttuthaan ihmheiksi. Näitä piđethään arvossa niitten mahtavuuđen ja histoorialisen merkityksen vuoksi.
Yksi näistä mestaritöistä oon Gizan Suuret pyramidit.
Pyramidit oon ainua ihmet mikä vielä tääpänä oon ehhee. Tämä mestarityö oon varhaishistoorialliselta aijalta ja oon kans kaikista mestaritöistä vanhiin. Tämä mahtaava ja fasineeraava kuninkhaalisen kiitolisuuđen tođistus oon Egyptin kuulun pääkaupungin, Kairon, etelävestan puolela olleevalla platoola.
Tähän fasineeraavhaan ihmheesseen kuuluu Kheops-pyramidi, Khafre-pyramidi ja Menkaura-pyramidi.
Kheops-pyramidi oon Gizan pyramidiista vanhiin ja suuriin. Se oon 138,8 meetterii korkkee. Assiintunttiijoitten jälkhiin sen rakentamisheen meni 20 vuotta ja se luulhaan ette se tuli valmhiiksi vuona 2560 e.Kr.
Arvelhaan ette pykkäämisen määräs neljenen dynastian toinen hallittiija faarao Khufu. Hän hallitti vuossiin 2609 ja 2584 e.Kr välisennä aikana.
Pyramidin rakenethiin niin nokkelalla ja avanseeratulla tavala ette ihmiset luulthiin tuhanssiitten vuossiin aijan ette avaruusolenot oli rakentanheet sen. Se oon todennäköistäa ette arkitekti oli Kheopsin visiiri Hemiunu.
Monet keskustelevat vielä tänäpäivänäki tekniikasta jota pykkäämisessä käytethiin. Assiintunttiijat arveleevat ette se oon häytyny vintata joka päivä nuoin 800 kalkkikiviblokkii kuumassa auringonpaistheessa.
Suuri pyramidi oli liki 4000 vuotta mailman korkkein pytinki minkä ihminen oli tehny, aina siihen asti ko pilvenpiirttääjii alethiin pykkäämhään.
Suuren pyramidin alkupöräinen päälys oli kivvee mikä teki silleen pinnan. Net traput jokka näkkyy tääpänä oon alapuolela ollutta yđinstruktuurii.
1 / 5
Pyramidene i Egypt
6. Table Mountain | Etelä-Aafrikka
Table Mountainin huipulta saapi aurinkoisina päivinä mahtaavan panoraamanäkymän melkhein kaikkheen mitä Etelä-Aafrikka tarjoo. Pääkaupungin Cape Townin lisäksi saatat kans nähđä koko Table Mountain-kansalistarhaan, Table Bayn, Kaksitoista aposteliita-vaararaiđon ja Victoria & Alfred-hamina-alan.
Se oon kans mahđolista ette Robben Island näkkyy. Se oon kuulu fankilasaari missä presidentti Nelson Mandela istui fangittunna.
Lisäksi saatat nähđä Cape Town Stadiumin lintuperspektiivistä. Sen pykäthiin vuoden 2010 jalkapallon mailmanmestaruuskilppailui varten.
Polula nimeltä Dassie Walk oon tavalista nähđä kalliomäyrän. Mäyrää kuttuthaan ushein dassieksi. Tämä oon pieni Procavia-perheesseen kuuluuva turkiselläin. Vaikka tämä muistuttaa pientä jänestä, oon se itte assiissa kavioelläin joka oon elefantin sukkuu.
Table Mountainilla assuu kans siilii, mungoi, kärmheitä, liiskoi, kilpieläviitä ja harvinainen alale alkupöräinen amfiibielläin mikä löyttyy vain tältä alalta: kummitussammakko.
1 / 3
Table Mountain i Sør-Afrika
7. Serengeti | Tanzania
1,5 miljuunaa gnuuta tolvaa Tanzanian Serengetin laatasmaitten poikki. Net aikoovat juttaat 200 miilaa kohti krannimaan Kenian riistareservaatin Maasai Maran vihrissii niittyi.
Tämä oon mailman suuriin elävitten siirtyminen, eikä gnuut ole ainuat jokka oon myötä. Niitten kans oon tuhanssii seebroi ja gaselliita.
Kansalistaras Serengeti oon vuona 1951 perustettu mahttaava riistareservaatti mille annethiin UNESCOn mailmanperinön statuksen 30 vuotta hiljemin. Alan kaunheus oon uniikki.
Mailman suuriin jalopeurapopulasuuni assuu täälä. Niitten lisäksi täälä assuu aafrikkalaissii leopardiita, aafrikkalaissii savannielefanttiita, suiperosarvinokkii ja aafrikkalaissii pöffeliitä
1 / 2
Serengeti i Tanzania
8. Tsingy de Bemeraha | Madagaskar
Madagaskar oon mailman neljeneksi suuriin saari ja aivan erikoinen paikka.
Madagaskarissa assuu sađoittain linttui, sammakoita, liiskoi, ryömimäeläviitä ja hyöntheissii joita ei löyđy misthään muuvalta mailmassa. Tämän bioloogisen monipuolisuuđen tähđen oon saarele annettu kuttumanimen “kahđekses kontinentti”
Kansalistaras Tsingy de Bemaraha oon vallan uniikki. Tätä kummalista kivimettää kuttuthaan nimelä “tsingy” mikä vaphaasti käänettynnä meinaa “paikkaa missä ei saata kävelä avojalkaisin”.
Kraakut ja korallit haamustethiin maiseman 200 miljuunaa vuotta aikkaa. Meren pohjasta nousthiin kalliot mikkä kuluthiin sađetveđessä viisi miljuunaa vuotta aikkaa.
Resultaattina oon tämä valttaava maisema missä nykyisin oon suiperoita, piikkissii ja terävii kivitornii.
Tsingy de Bemaraha oon UNESCOn mailmanperintölistala. Alale oon niin vaikkee päästä ette valtaossaa siitä ei eđes saatettu tutkiit ennen ko 1990-luvula.
Nykypäivänä sinne oon pykätty via ferrata verkoston teräskaapeliista, napuloista ja tikapuista. Niitten avula paikaliset opphaat saattaavat opastaat turistiita alassa turvalisesti.
1 / 4
Tsingy de Bemaraha i Madagaskar
9. Lalibela | Etiopia
Ette sie saatat ymmärttäät kuinka erikoinen Etiopian Lalibela oon, sie häyđyt ensistä ymmärttäät histoorian.
Kuningas Gebre Mesqel Lalibela päätti 1100-luvula ette perustaat omila sanoila “uuđen Jerusaleemin” Etiopihaan. Hän päätti näin siksi ko muslimit hallithiin Jerusaleemii, mikä esti kristittyi lähtemästä pyhhiinvajeluksele Pyhhään maahan.
Nuoin 645 kilomeetterii Addis Abebasta hakathiin yksitoista monolittikirkkoo vaarhaan missä oli monolittiset ovet, klasit, pilarit, laattiit ja katot.
Sinne pykäthiin monimukkaisen labyrintin. Sielä oli dreneerinkikravit ja seremooniliset kangit joissa oli ovvii eremittiluolhiin ja katakombhiin.
Kirkot jajethiin kahtheen pääjoukkhoon. Viisi pykäthiin Jordan-joven pohjaispuolele ja kuusi eteläpuolele. Yksi kirkoista, Sankt Georgin huonet, oon vähäsen syrjässä, mutta sen oon yhđistetty muihin kirkkhoin käsinkaivetuitten kravisysteemin kautta.
Tääpänä staatti ja kirkko triivaavat tätä allaa yhtheistyönä. Sielä assuu vieläki suuri pappiin, munkkiin ja nunniin yhtheiskunta. Etiopialaisen kalenterin pyhäpäivinä sinne pyhhiinvajelttaa tuhansittain ihmissii.
1 / 3
Lalibela i Etiopia
10. Niili | Aafrikka
Harvaa elämystä saattaa verrata kruishiin pitkin mailman pissiintä jokkee.
Joki oon 6695 kilomeetterii pitkä ja se ulottuu Victoriamerestä Välimerheen saakka. Niilhiin virttaa vettä yhđestätoista eri Aafrikan maasta.
Vaikka Niilii ylheensä piđethään osana Egyptii, oon se tyhä nuoin viiđesosa jovesta joka virttaa maan läpitte.
Se oon joka taphauksessa paljo nähtävää Egyptin osassa Niilii. Sielä oon vaaroi, auttiimaata ja trooppista sađetmettää. Se oon mahđolinen nähđä paljon vanhoi egyptiläissii raunioita ja monta histooriallista maamerkkii.
Pitkin Ugandan ossaa Niilistä oon kaunis kansalistaras Murchinson Falls.
Kansalistaras oon maan suuriin ja täälä assuu paljon eksoottissii eläviitä niin ko jalopeuroi, krokotilliita, virtahevoissii ja siraffii. Alala oon kans 42 meetterii korkkee mahtaava kurkkii.
1 / 3
Lähtheet:
- 101 steder du må oppleve (før du dør) (2020)
Orage Forlag AS
Kuvat ja videot:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
