Vanhanorjalainen joulunvietto

Joulunvietto alkoi Norjassa kauan ennen ko Jeesus syntyi. Tutkijat ja histoorikkerit ei tiiä varmasti koska joulua alethiin viettämhään, mutta met tiiämä sen ette feiraaminen oli novemperikuun ja januaarikuun puolivälin välissä. 

Viikingit kuttuthiin tätä vanhanorjalaista joulua nimelä jól tahi jólablót. Feiraamista kuttuthiin kans keskitalvenfästiksi.

Viikingiile jólablót oli iso fästi josta het ilostelthiin. Tähän aikhaan vuuesta oli kylmää ja pimeää. Kovan fyysisen työn ja vetoset talot palkithiin viimen fästilä. Fästi oli niestafästi perheile ja kranniile. Kaikki eesautethiin ja otethiin myötä ruokaa ja ööliä.

⬅  Håkon Hyvä juleblótissä Mæressä, maalanu Peter-Nicolai Arbo.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Håkon den Gode i juleblótet på Mære, malt av Peter-Nicolai Arbo
Håkon den Gode i juleblótet på Mære, malt av Peter-Nicolai Arbo

Uhreja jumalille

Jólablót meinaa uhrifästiä. Se meinaa sitä ette sillon uhrathiin jumalille Odin, Tor, Frøy ja Njord.

Yksi rituaalista oli uhrata elläimiä jumalille. Jumalapatthaat voielthiin elläimen verelä ja lihan syöthiin. Ennen ko hamphaat saatethiin iskeät lihhaan, piti lihan siunata. Usseimitten uhrathiin sian. Se oli Frøyn pyhä elläin.

Illustrasjon av ofring

Oli rangaistavvaa jos ei tehny ööliä jouluksi

Toinen rituaali oli kunnioittaa ja lepytellä jumalia niin ette juua ööliä. Ööliä piethiin pyhänä juomana. Haraldin skaldissa (Haraldskvadet) nuoin vuoelta 900 seissoo: 

(Ulkona [merelä] halus hän [kuningas] juua joulun…)

Juua joulun meinaa joulun viettämistä.

Öölin tekeminen oli niin tähelistä ette siitä oli oma laki. 

Gulatingsloven-laissa lukkee ette se oon pakolista tehä ööliä jouluksi. Jos lakia rikkoi monta kertaa, saatethiin kaiken omaisuuen ottaat pois. Puunan ittensä saatethiin karkottaat maasta.

Uhraamalla ja juomala jumalille toivothiin hyviä satoja ja rauhaa.

Oppbevaring av drikke i tretønner stablet opp på hverandre
Oppbevaring av drikke i tretønner stablet opp på hverandre

Aiankäänet ja esivanhiimet

Met uskoma kans ette viikingit feirathiin sitä ko aurinko kääntyi. Tätä kuttuthaan aiankääntheeksi tahi auringonkääntymiseksi. Se oli yhenlainen nävönfästi jonka met löyämä kans muista kulttuurista.  

Keskiaiala, aiala joka tuli viikinkiaian jälkhiin, ihmiset oli enämen kiinostunheet hengistä. Het uskothiin ette henget tulevat kylästelemhään vuuen pimeimphään aikhaan. Het uskothiin ette kuolheet sukulaiset tulthiin takasin meän mailmhaan ja sinne missä het varhemin asuthiin. Siksi se piti polttaat näköjä koko jouluyön. Se oon tapa joka monila oon vieläki.

Sängyt seisothiin valmhiiksi sijattunna kuolheita varten, ja ruokaa panthiin framile. Jokku haluavat sanoat ette joulu oli kans esivanhiimitten feiraamista. 

Mutta kuolheila saattoi olla kans myötä vaaralista seuraa joka saattoi reuhastaa taloissa, syöä kaiken jouluruvan ja juoa kaiken öölin. Eli vallan vaaraton pyhäpäivä se ei ollu…

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Illustrasjon av solverv 1881
Illustrasjon av solverv 1881

Rooman valtakunnan aurinkojumala

Vuona 274 toi roomalainen keisari Aurelian uuen uskon, kultin Voittamaton aurinko.

Keisari Aurelian tunsi kristinuskon, mutta hän ei ollu itte kristitty. Hän toi aurinkokultin vahvistamhaan hänen vallan monen kriisin jälkhiin. Keisarin nähthiin aurinkojumalan sanansaattajanna. Freistaus ottaat vallan pois keisarilta oli halveksumista Aurinko-jumalaa kohthaan. 

Usheimiila vanhoila kulttuuriila oli aurinkojumala. Roomalaisen aurinkojumalan alkupörä oon vanhassa Kreikassa ja Persiassa, antiikissa.

⬅  Joissaki paikoissa tämä jumala sai nimen Mitra.

Romerrikets solgud, Mitra
Romerrikets solgud, Mitra

Talviaiankäänet ja syntymäpäivän feiraaminen

Voittamaton aurinko hallitti ihmisten ylitte. Aurinkojumala oli myös kaikitten jumalitten yläpuolela. Ihmiset Rooman valtakunnassa innostuthiin hirmusesti ko sunnuntaista tehthiin vapaapäivä ja pyhäpäivä Auringolle.

Joka vuosi feirathiin Voittamattoman auringon syntymäpäivää. Tätä päivää kuttuthiin kans nimelä Dies Natalis Solis Invicti. Fästipäivä oli 25. desemberikuuta. Se oon aika ko aurinko kääntyy. Met kuttuma sitä kans talviaiankääntheeksi. Päivää feirathiin niin ette roomalaiset annethiin skenkkiä toinen toisele ja summastethiin toinen toista mistelinoksan alla.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Illustrasjon av Vintersolverv
Illustrasjon av Vintersolverv

Kristinuskosta tullee staatinuskonto

Ensimäisinä vuosisatoina eli Roomassa pieni roikka kristittyjä samhaan aikhaan Aurinko-kultin kans. Keisari alkoi kiinostuat kristinuskosta varhain 300-luvula. Vuuesta 380 etheenkäsin oli kristinusko staatinuskonto Rooman valtakunnassa. Sillon kaikki muut uskonot kielethiin.

Illustrasjon av Julekrybben
Illustrasjon av Julekrybben

Kolme viisasta miestä

Kristityile pääsiäinen ja Jeesuksen ylösnouseminen oli tärkein pyhä. Jeesuksen syntymää ei feirattu.

Päivä mitä feirathiin oli se päivä ko kolme viisasta miestä tulthiin skenkkien kans vastasyntynheen Jeesus-lapsen tykö. Se oli 6. januaarikuuta.

Illustrasjon av De tre vise menn
Illustrasjon av De tre vise menn

Koska Jeesus syntyi?

Pikku hiljaa ko kristinusko kasus, päätti kirkko ette Jeesuksen syntymää pittää kans feirata. Se oli tyhä yksi pikku probleemi – Raamattu ei sano mithään siitä ette koska Jeesus syntyi.

Jokku meinathiin ette kevät oon oikea aiankohta. Se meinaa marsi-, aprilli- tahi maikuuta. Jouluevankeeliumissa met luema paimenista laitumilla, ja ette Jeesus-lapsi sai karittan skenkiksi.

Karitoitteminen tapattuu kevväälä, ja paimenet ei piian nuku desemberikuussa ulkona?

Septemberikuu saattais kans olla oikea aiankohta, joku sanoi. Toiset meinathiin ette eniten oikea oli ottaat alkupunktiksi Maarianpäivän. Sinä päivänä arkkienkeli Gabriel tili Maaria-neitsy tykö ja muisteli hänele ette hän oon lasta vasten. Arvelhaan ette tämä tapattui 25. marsikuuta. Marsikuun 25. päivästä kiini desemberikuun 25. päivhään asti oon yheksän kuukautta.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Illustrasjon av Den hellige familien i stall
Illustrasjon av Den hellige familien i stall

Desemberikuun 25. päivästä tullee pyhäpäivä

Nuoin vuona 350 päätti paavi Julius I ette 25. desemperikuuta feirathaan Jeesuksen syntymäpäivää. Asso samana päivänä ko varhemin oli ollu populääri Aurinkojumalan päivä.

Ja siihen laihiin sai vanha pakanallinen pyhäpäivä kristilisen sisälön.

Se meni kuiten monta sattaa vuotta siitä ko Rooman valtakunta alkoi joulunfeiraamisen siihen ko pyhäpäivä sautti Norjan ja Pohjolan. Siitä sie saatat lukeat enämen artikkelissa:

Julen kommer til Norge.

Bilde av figurer som skal forestille Julekrybben
Bilde av figurer som skal forestille Julekrybben

Joulun alkupörä – kuvasarja (engelska)

Kalttiit:

  • Historien om Jesus og hans samtid (2020)
    Orage Forlag AS

Kuvan ja videon oikeudet:

    1. Peter-Nicolai Arbo
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images / Dynamosquito (CC BY-SA 2.0)
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Getty Images
    11. truTV – YouTube
Close Icon

Loading...