[Test 02] Article in EN with images

Miksi EU:n perustethiin, ja koska se tapattui? Alkhuun se oli rauhan prosekti Euroopassa, mutta hiljemin se oon kans kohđanu monet haastheet.

Accessibility icon [Test 02] Article in EN with images

Sođasta rauhhaan

1. ja 2. mailmansođan jälkhiin oli Eurooppa raunioina usheitten sota- ja konfliktivuossiin tähđen. 

Tiistaina 9. maikuuta vuona 1950 Franskan ulkoministeri, Robert Schuman, ehđotti ette perustettais liiton jota hän käski Euroopan hiili- ja teräsunioniksi. Ideen liitosta valmisti franskalainen diplomaatti Jean Monnet. Tarkoituksena oli saađa Euroopan maat tekemhään kaupalista ja ökonomista yhtheistyötä, sen sijhaan ette net sođittais toinen toista vasthaan. Sopimus astui voimhaan 25. juulikuuta v. 1952, ja se oli alku sille minkä met tunnema tääpänä EU:na.

Ensimäiset maat jokka liitythiin unionhiin olthiin Tyskä, Franska, Italia, Belgia, Alankomaa ja Luxembourg.

EU:n nelje vaphautta

EU rakenttaa sen koko organisasuunin neljen vaphausprinsiipin pohjale. Niitten lähtökohta oon vuođen 1957 Roomatraktaatissa. Roomatraktaatti oli rajjoinylittäävä sopimus ökonoomisen yhtheistyön ympäri. Moolina oli varmistaat sen ette tavarat, tienastit, kapitaali ja ihmiset kuljettais vaphaasti unionin sisälä.

EU:n nelje vauphautta oon …

  • … tienastiitten vapaa virttaaminen. Jos kommuuni aikkoo rakenttaat uuđen raatihuonheen, se häyttyy pittäät tarjouskilppailun. Silloin saattaavat kaikki EU:n rakenusselskaapit kilppaila rakentamisesta. Se joka anttaa parhaan tarjouksen, voittaa tarjouskilppailun.
  • … kapitaalin vapaa virtaaminen. Rahat saatethaan panna pankkhoon missä tahansa EU-maassa.
  • … tavaroitten vapaa virtaaminen. EU-maat saattaavat myyđä ittensä tavarat muile EU-maile ilman lisätullitta eli maksotta. 
  • … ihmisten vapaa virtaaminen. Kaikki EU:ssa saavat siirttyyt toisheen EU-maahan työtelemhään ja  studeeraamhaan.
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Containerskip
Containerskip

EU:n histooria

 

 

 

 

 

 

Laajeneminen ja funksuuni

Roomatraktaatin jälkhiin oon EU laajentunnu ja saanu lissää jäsenmaita ja poliittissii funksuuniita. EU:la oon paljon vaikutusta meiđän arkielämhään. EU reguleeraa meiđän ruokkaa, metisiiniitä, turvalisuutta ja tutkimusta. Samala EU:la oon ankarat vaatimukset maille jokka halluuvat tulla jäseniksi. Yksi pääkriteeriistä oon se ette maa häyttyy olla demokraattinen ja liittyyt kans EU:n ihmisoikkeustuomioistuimheen. Siksi monet väittäävät ette EU oon ollu tärkkee demokratian eđeläkulkkiija Euroopassa.

Vuođesta 2020 asti EU:ssa oon ollu 27 jäsenmaata.

EU
EU

EU:n tärkkeimät institusuunit

Eurooppaparlamentti

EU:n kansalaiset äänestäävät parlamentthiin 705 poliittista representanttii. Heiđät jajethaan poliittisten suunthiin jälkhiin, siis ei nasunaliteetin jälkhiin. Poliittisten suunttiin joukossa oon muun myötä vihriset, sosiaalidemokraatit ja radikaalit vasemistolaiset.

EU-parlamentila oon eđesvastaus lainantamisesta, esivalttoin valvonasta ja budsetin tekemisestä. Siksi saatama melkhein sannoot ette parlamentti oon lainanttaava valta EU:ssa. Parlamentti sijaittee Brysselissä, Belgiassa.

📷  Eurooppaparlamentti Brysselissä.

Eurooppakommisuuni

Kommisuunii johtaa presidentti, ja hänelä oon toimheenpanovalta unionissa. Tämä tarkoittaa sitä ette hän päättää kuinka unionii johđethaan. Istuuva presidentti oon tyskäläinen Ursula von der Leyen. Hän oon ollu presidentti vuođesta 2019 saakka. Kommisuuni pittää huolen siitä ette muut EU-maat nouđattaavat lakkii. Kommisuuni sijaittee Brysselissä, Belgiassa.

Ministeriraati

Raatin oon pantu kokhoon kansalisista ministeriistä jokka keskustelleevat erilaisten assiitten ympäri. Esimerkiksi saattaavat kaikki EU-maitten finansiministerit kokkoonttuut keskustelemhaan pankkosektorin lainmuutosten ympäri.

Euro ja Euroopan keskuspankko


Vuona 2002 astui euro voimhaan muun myötä Tyskässä, Franskassa, Spaniassa, Italiassa, Belgiassa ja Alankomaassa. Euro oon yhtheinen valuutta minkä tarkoitus oon helpottaat kauppaa EU:n sisälä, ja tämä tekkee kans ökonomian hoitamisen helpomaksi EU:sta käsin.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
EU-parlamentet
EU-parlamentet

EU ja Norja

EU oon Norjan tärkkein kauppakumppani, mutta Norja ei ole EU:n jäsen. Norjan kansalaiset oon kielttäytynheet jäsenyyđestä kahđesti. Vuosina 1972 ja 1994

piđethiin kansanäänestyksen jossa äänestethiin tulleeko Norjasta EU:n jäsen.

Vaalikampanjat olthiin joukon ankarat, ja niissä partiit jokka olhthiin EU:n puolesta (Työväjenparttii ja Oikkee), käythiin kiivhaita diskusuuniita niitten partiitten kans jokka olthiin sitä vasthaan (Keskusparttii, SV ja FRP). Kansanäänestyksessä organisasuuni Eurooppaliiket oli EU:n puolela, ja Ei EU:le oli sitä vasthaan.

Vaikka Norjan kansalaiset äänestethiin EU:ta vasthaan, sai Norja kuitenki kauppasopimuksen EU:n kans. Sopimus Euroopan ökonoomisesta yhtheistyöalasta (EÖY-sopimus, EØS-avtalen) anttaa Norjale, yhđessä Islanin ja Liechtensteinin kans, pääsyn EU:n sisämarkkinoile. Tämän tähđen Norja häyttyy hyväksyyt osan EU:n laista, vaikka met emmä istu Eurooppaparlamentissa. Toishaalta Norja varmisti ette EÖY-sopimus ei koske Norjan maanpruuki-, fisku- ja öljypolitikkii.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Norge og EU flagg
Norge og EU flagg

Brexit

Iso-Britannia oon ollu EU:n jäsen kauvoin, mutta se oon ushein ollu eri mieltä siitä politikista jonka määräthään Brusselissa.

Vuona 2016 Iso-Brianniassa piđethiin kansanäänestyksen siitä “pysymäkö EU:n jäsenennä” vai “jätämäkö EU:n”. Brittiläiset äänestethiin EU:n lähtemisen puolesta, mutta se kesti hirmu kauvoin ennen ko maa pääsi sopimuksheen EU:n kans siitä kuinka sen eroamisen tehtäis. Sopimus oli valmis vasta januaarikuussa vuona 2021.

Brexit ballonger
Brexit ballonger

Iso-Britannian eroamista EU:sta oon käsketty Brexitiksi (johđettu sanoista ‘Britain’ ja ‘exit’). Se oon ollu kritikkii sitä kohthaan kuinka Brexit tapattui. Kritiikki oon käsitelly sitä ette organisasuunit jokka tujethiin Iso-Britannian eroamista EU:sta, fokuseerathiin pääassiilisesti maahanmuuttaajapoli tikkhiin. Het ei puhunheet niin paljon EU:sta lähtemisen haitoista.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

EU:n haastheet

Vaikka EU oon saanu paljon tunnustusta siitä ette se oon rakentannu rauhaa ja stabiliteettii Euroopassa 2. mailmansođan jälkhiin, oon EU:la ollu suurii haastheita.

Vuona 2008 usheet EU-maat kärsithiin finansikriisin aikana. Sitä seuras korkkee työttömyys ja velkkaintuminen. Kreikka oli yksi finansikriisin aikana kärsinheistä, ja se tarvitti appuu EU:lta.

Finansikriisin myötä tytymättömyys EU:ta kohthaan kasus. Pohjais-Euroopan maista tuntui ette net häyđythiin maksaat Etelä-Euroopan maitten vijoista. Etelä-Euroopan maat olthiin taas tytymättömät siihen ette net häyđythiin leikata ittensä hyvinvointioorningit niin ette net saatettais maksaat suuret velat takaisin EU:le.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Myntstabel
Myntstabel

Rauha ja demokratia

Vuona 2012 sai EU tunnustusta työstä rauhan ja demokraatilisen eđistyksen etheen Euroopassa. Se sai silloin Nobelin rauhanpalkinon.

EU sai kans tunnustusta Franskan ja Tyskän sovinosta toisen mailmansođan jälkhiin.

1980-luvula EU teki työtä Kreikan, Portugalin ja Spaanian demokratiseeringin etheen. Berliinin muurin kaatuminen 1990-luvun alussa tarjos uuđet maholisuuđet usheile Öystä-Euroopan maile liittyyt EU:hun.

Öystä-Euroopan ja Vesta-Euroopan kahtiajako oon paljolti häviny nyt. Demokratia oon vahvistunnu usheissa maissa, ja usheet kansaliset konfliktitki oon päätynheet. EU oon kans ihmisoikkeuđen eđeläkulkkiija kaikkialla Euroopassa.

Berlinmuren
Berlinmuren

EU ja covid-19

EU:la ei ole ollu kevvee finansikriisin, Brexitin ja globaalin pandemian kans. Covid-19-pandemian aikana EU freistas vahvistaat ittensä rollii tekemällä sopimuksii kaikkiin jäsenmaitten kans niin ette se sais varmistaat vaksiinit ittelensä. Tämä sopimus jällää kans Norjaa.

Covidvaksine i EU
Covidvaksine i EU

Tie etheenkäsin

EU oon hyväksynny prosektin “Green Deal” jonka avula se pääsis pandemian jälkheisestä kriisistä. Sopimuksen moolina oon tehđä EU:n kestäävämmäksi ja miljööystävällisemmäksi.

Norjassa EU-debatin oon jätetty ođottamhaan, mutta tulleevissa isotinkavaaliissa tullee tođennäköisesti uussii debattiita siitä kuinka Norja pittää suhtauttuut EU:hun ja EÖY-sopimuksheen.

Green Deal
Green Deal

Kalttiit:

  • Claes, Dag Harald; Hveem, Helge; Tranøy, Bent Sofus:
    Global økonomi, krise og politisk styring (2012)
    Oslo. Universitetsforlaget.
Close Icon

Loading...